1. Endokrinologia

Tupakointi altistaa aikuistyypin diabetekselle. Suomessa on noin 180 000 diabeetikkoa, joista noin 150 000:lla on tyypin 2 diabetes ja 30 000:lla on nuoruusiän diabetes. Tupakoivan diabeetikon riski sairastua sydänsairauteen on 4 - 6 -kertainen tupakoimattomaan verrattuna. Riski on korkeampi sekä nuoruustyypin, että aikuistyypin diabeteksessa.

Tupakointi vaikuttaa diabeteksen liitännäissairauksien ilmenemiseen. Tupakoivalla nuoruustyypin diabeetikolla on 2,8-kertainen riski valkuaisen erittymiseen virtsaan, ja vastaavasti etenevä munuaisvaurio on tavallisempi tupakoivalla kuin tupakoimattomalla. Tupakointi lisää ääreisverisuonivaurioiden määrää, heikentää ihon toimintaa ja altistaa diabetekseen liittyville ihovaurioille ja -tulehduksille. Tupakoinnin lopettaminen parantaa sokeritasapainoa ja vähentää kohde-elinvaurioiden riskiä.

Tupakointi lisää kilpirauhasen suurentumisen riskiä, ja tupakoivien lievästi suurentunut kilpirauhanen saattaa olla merkki alkavasta kilpirauhasen toimintahäiriöistä.

1.1. Diabetes

Tupakointi altistaa aikuistyypin diabetekselle. Suomessa on noin 180 000 diabeetikkoa, joista noin 150 000:lla on tyypin 2 diabetes ja 30 000:lla on nuoruusiän diabetes. Diabeetikkojen tupakointi on samalla tasolla väestön tupakoinnin kanssa. Tupakointi lisää insuliiniresistenssiä.

Diabeteksen liitännäissairauksista suuri osa aiheutuu kohonneen verensokerin aiheuttamista vaurioista verenkiertoelimistössä. Tupakka vahingoittaa verenkiertoelimistöä ainakin viiden eri mekanismin kautta: verisuonten ahtautuminen, verisuonitukosten muodostuminen, sepelvaltimoiden spasmit, kammiorytmihäiriöt sekä veren alentunut happipitoisuus.

Vaikutukset liittyvät vahvasti nikotiiniin, sillä myös nuuskan säännölliseen käyttöön liittyy riski sairastua aikuistyypin diabetekseen ja riski kasvaa annoksen ja altistuksen kasvaessa.

Tupakointi lisää diabeetikon riskiä sairastua verenkiertoelinten sairauksiin. Tupakoivan diabeetikon riski sairastua sydänsairauteen on 4-6-kertainen tupakoimattomaan verrattuna. Riski on kasvanut sekä nuoruustyypin että aikuistyypin diabeteksessa.

Tupakoivalla nuoruustyypin diabeetikolla on korkeampi riski valkuaisen erittymiseen virtsaan ja vastaavasti etenevä munuaisvaurio on tavallisempi tupakoivalla kuin tupakoimattomalla. Tupakointi lisää ääreisverisuonivaurioiden määrää sekä heikentää ihon toimintaa ja altistaa diabetekseen liittyville ihovaurioille ja -tulehduksille. Tupakoinnin lopettaminen parantaa sokeritasapainoa ja vähentää elinvaurioiden riskiä.

Tupakoinnin yhteyttä aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen on tutkittu useassa seurantatutkimuksessa. Riski on annosvasteinen: mitä enemmän ja kauemmin tupakoi, sitä suuremmaksi sairauden riski kasvaa.

1.2. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy, kun kilpirauhashormonien tuotanto ei ole riittävää. Kilpirauhasen vajaatoiminta on etenevä ja palautumaton. Tästä huolimatta hoito tehoaa lähes aina ja mahdollistaa potilaan normaalin elämän. Tupakoinnin vaikutuksesta kilpirauhasen vajaatoiminta pahenee. Tupakointi saattaa lisätä kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiä jopa 3-5 kertaiseksi.

Tupakan savu sisältää useita aineita, jotka vaikuttavat kilpirauhaseen. Tupakansavun sisältämä syanidi muuttuu elimistössä tiosyanidiksi, joka estää jodin imeytymisen ja kilpirauhasen normaalin hormonituotannon.

Tupakointi lisää kilpirauhasen suurentumisen riskiä, ja tupakoivien lievästi suurentunut kilpirauhanen saattaa olla merkki alkavasta kilpirauhasen toimintahäiriöistä.