1. SYNTY JA VAIKUTUKSET

Tupakkakasvia viljellään ja kulutetaan sen sisältämän nikotiinin takia. Nikotiini on lievästi alkalinen emäs. Nikotiini on myrkyllistä, sen LD 50 (pitoisuus, jossa 50 % myrkkyä nauttineista on kuollut) on 1 mg kiloa kohti eli pienelle lapselle yhden savukkeen syöminen voi olla kohtalokasta.

Nikotiini imeytyy limakalvoilta sellaisenaan heikosti, mutta tupakassa on muita kemikaaleja, jotka muuttavat savun pH:ta (mm. ammoniakkia). Nikotiini imeytyy keuhkojen kautta elimistöön nopeasti. Nikotiini vaikuttaa pääasiassa nikotiinireseptoreihin, joita on keskushermostossa kaikkialla, mutta erityisesti aivoissa.

Kun nikotiinia nautitaan, seuraa välittömiä positiivisia vaikutuksia keskushermostossa, koska reseptorien kiihdytystila vapauttaa mm. mielihyvää tuottavia hormoneja (dopamiinia, aseltylkoliinia ja endorfiineja). Nikotiini myös lisää elimistön yliaktiivisuutta.

Toistuva nauttiminen taas aiheuttaa pysyviä muutoksia: nikotiinireseptorien määrä kasvaa sekä reseptorit ja dopamiinijärjestelmä herkistyvät nikotiinille. Tätä sanotaan neuroadaptaatioksi. Kun tupakointi lopetetaan, hermosto joutuu sopeutumaan nikotiinittomaan tilaan. Tämä johtaa fyysisiin nikotiinivierotusoireisiin. Aivojen toiminta ja rakenne ovat muuttuneet nikotiinin vaikutuksesta. Keskushermoston herkkyys nikotiinille on yksilöllistä, mutta nikotiiniriippuvuuden periytymistä tunnetaan vielä huonosti.