10. Suun sairaudet



Suu on ensimmäinen osa kehoa, joka on kosketuksessa tupakansavun kanssa ja tupakoinnin terveyshaitat näkyvät usein ensimmäisenä suussa. Savulla on haitallinen vaikutus hampaisiin ja näiden tukikudoksiin.

Hammaslääkärit ovat eniten tekemisissä tupakoitsijoiden kanssa kaikista terveydenhuollon ammattilaisista. He ovat tärkeässä asemassa suusairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Tupakoitsijalla hampaiden kiinnityskudossairaudet, suusyöpä ja sen esiasteet ovat tavallisempia kuin tupakoimattomalla.

Tupakoitsijoilla hammasistutukset (implantaatit) epäonnistuvat useammin tupakoimattomiin verrattuna. Myös suuhygienia on huonompi, hampaiden harjaamisen käytetty aika on lyhyempi ja hampaissa on enemmän reikiä. Hampaiden ja hammaspaikkojen värjäytyminen on kaksi kertaa yleisempää ja iensairauksia lisäävää hammaskiveä on enemmän kuin tupakoimattomalla.

10.1. KARIES ELI HAMPAIDEN REIKIINTYMINEN

Tupakan ja karieksen yhteyttä on tutkittu vähän. Pääosa tutkimuksista näyttää, että tupakoitsijoilla esiintyy enemmän kariesta ja hampaiden menetystä kuin tupakoimattomilla. Tupakoitsijoiden yleinen suuhygienia on huonompi kuin tupakoimattomien, ja tämä lisää karieksen esiintyvyyttä.

Syljen koostumus on erilainen tupakoijilla, mutta tupakoinnin vaikutus syljen koostumukseen ei näytä olevan merkittävä tekijä karieksen synnyssä.

Suun bakteerifloora muuttuu myös siten, että tupakoitsijoilla löytyy enemmän laktobasilleja sekä syöpää aiheuttavia streptokokkeja.
Plakin muodostuminen

Tutkimukset osoittavat, että tupakoijilla on enemmän ikenen päällä olevaa plakkimuodostusta ja erityyppistä mikroflooraa sisältävää plakkia kuin tupakoimattomilta. Suurin syy plakin muodostumisen runsauteen on tupakoijien keskimäärin huonompi suuhygienia.

On myös mahdollista, että tupakoitsijan plakin mikrofloorassa esiintyvät bakteerityypit ovat erilaisia kuin tupakoimattoman plakissa ja tämä vaikuttaisi vaikean kiinnityskudostulehduksen kehittymiseen.

10.2. HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET

Tupakointi on hampaiden kiinnityskudoksissa ilmenevien sairauksien riskitekijä. Poltetun tupakan määrän ja tupakoinnin kokonaiskeston vaikuttavat riskiin. Hampaiden kiinnityskudosten sairauksien riski pienenee, kun tupakointi lopetetaan.

Kaikkia mekanismeja tupakan aiheuttamissa kiinnityskudoksen sairauksissa ei vielä ymmärretä. Tutkimustieto viittaa siihen, että tupakoijalla plakin koostumus on erilainen kuin tupakoimattomalla, ja että myös immuunijärjestelmän paikallisella heikentymisellä yhdessä nikotiinin aiheuttaman ääreisverenkierron supistumisen kanssa olisi vaikutusta.

Ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus (parodontiitti)

Kiinnityskudostulehduksen esiintyvyys on selvästi yleisempää ja vaikea-asteisempaa tupakoijilla. Tupakoijilla esiintyy suurempaa luukatoa, syvempiä ientaskuja, suurempaa kiinnityskudoksen menetystä ja enemmän hammasluun halkeamia.

Tupakoijan kiinnityskudostulehduksen riski on 2.5 - 6 -kertainen tupakoimattomaan ihmisen verrattuna. Mekanismi, jolla tupakointi vaikuttaa kiinnityskudossairauksien esiintymiseen, ei ole vielä selvinnyt.

Verenvuoto on ientulehduksen tärkein varoitusmerkki. Tutkimustulokset osoittavat, että tupakansavun äärenverenkiertoa heikentävä vaikutus vähentää ikenien verenkiertoa ja näin huonontaa ikenien hapen- ja ravintoaineiden saantia.

10.3. SUUN LIMAKALVOSAIRAUDET

Haju- ja makuaisti

Tupakointi vaikuttaa haju- ja makuaistin tarkkuuteen. Jos lopettaa tupakoinnin haju- ja makuaisti palautuu muutaman viikon sisällä. Tupakointi aiheuttaa myös pahanhajuista hengitystä.

Haavojen paraneminen

Tupakointi johtaa adrenaliinin ja noradrenaliinin pitoisuuksien kasvuun plasmassa. Tämä taas johtaa ääreisverisuonten supistumiseen, joka hidastaa haavojen paranemista.

Tupakoijan suulaki (nikotiinistomatiitti)

Paljon tupakoitsevilla suulakeen kertyy vaalea kerros ja pienten sylkirauhasten aukot näkyvät punaisina pisteinä. Muutos on oireeton ja häviää nopeasti tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Tavallinen suulaen vaalentuminen ei ole syövän esiaste. Tupakan palavan pään pitäminen suussa aiheuttaa suulaen sarveistuman, joka on syövän esiaste.

Suun sienitulehdus

Tutkimukset osoittavat selkeän yhteyden tupakoinnin ja lisääntyneen limakalvon sienitulehduksen välillä. Tämän prosessin tarkka mekanismi ei ole vielä tiedossa. Tulkintaa vahvistavat tutkimukset, joiden mukaan Candidan aiheuttama sieni-infektio uusiutuu paljon herkemmin tupakoivilla potilailla. Hiivasieni-infektio häviää joskus pelkästään tupakoinnin lopettamisen seurauksena.
Limakalvon paksuuntuminen (sarveistuminen eli keratoosi) ja sen muuttuminen valkoiseksi eli leukoplakia

Leukoplakia on tavallisin mahdollisesti pahanlaatuisiksi muuttuvista suun limakalvon muutoksista. Leukoplakian esiintyminen riippuu tupakalle altistumisen määrästä. Leukoplakiaa esiintyy eniten nuuskan ja purutupakan käyttäjillä sekä piipun polttajilla.

Savukkeita polttavien leukoplakia eroaa rakenteeltaan savuttoman tupakan (nuuska, purutupakka) aiheuttamasta limakalvon paksuuntumisesta. Savukkeita polttavalla leukoplakia muuttuu helpommin pahanlaatuiseksi. Ikenien leukoplakioista 90 % todetaan tupakoijilla ja neljä prosenttia näistä muuttuu syöväksi. Leukoplakia ja syövän esiasteet voivat hävitä tai vähentyä, jos lopettaa tupakoinnin.

Suusyöpä

Tupakalla on syöpää aiheuttava (karsinogeeninen) vaikutus suun limakalvon epiteelisoluihin. Tutkimuksissa suusyövän esiintymisen todennäköisyys tupakoijilla on 3,6 - 11,8 kertainen tupakoimattomiin verrattuna. Vain savukkeita polttaneilla tupakoijilla keskimääräinen riski on miehillä 10-kertainen ja naisilla 5-kertainen tupakoimattomiin verrattuna.

Suusyövän riski on kaikissa tutkimuksissa korkeampi tupakoivilla kuin lopettaneilla. Yhteys on selkeästi riippuvainen tupakka-altistuksen määrästä siten että tupakoivan päivittäinen savukemäärä on tärkeämpi riskitekijä kuin elimistön häkäkertymä tai askivuosien määrä. Suusyövän riski on yhtä suuri jos polttaa piippua tai sikaria kuin jos polttaa savukkeita.

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että alkoholi entisestään lisää tupakan karsinogeenisuutta lisäämällä suun limakalvojen läpäisevyyttä. Tupakoinnin ja alkoholin yhteisvaikutus lisää riskiä sairastua suusyöpään enemmän kuin kumpikaan erikseen. Jos käyttää tupakkaa ja alkoholia riski sairastua suusyöpään on 6-15 kertaa isompi kuin jos ei polta eikä käytä alkoholia.

Tupakoinnin lopettamisen jälkeen riski sairastua suusyöpään vähenee nopeasti kymmenen ensimmäisen vuoden aikana verrattuna tupakoijiin.

Nuuskan vaikutukset syöpäsairauksiin

Nuuskankäyttäjällä nikotiini imeytyy hieman hitaammin kuin tupakoijilla, mutta veren nikotiinipitoisuus pysyy koholla kauemmin. Syy tähän on nikotiinin vähittäin tapahtuva vapautuminen suun limakalvon kudoksista sekä niellyn nikotiinin imeytymisestä. Keskivertonuuskaaja saa elimistöönsä päivittäin saman nikotiinimäärän kuin 20 savukkeesta.

Nuuskan sisältämistä kemikaaleista 28:lla on syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Nuuska sisältää nitrosamineja (TSNA) jotka ovat elinspesifisiä ja aiheuttavat kasvaimia tietyissä elimissä annostustavasta riippumatta.