11. Sydän ja verenkiertoelinten sairaudet

Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien aiheuttaja. Suomessa kuolee vuodessa 4000–6000 ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin.

Tupakointi vaikuttaa verenkiertoelimistöön monella eri mekanismilla. Se mm. heikentää valtimoiden sisäseinämän toimintaa ja edistää valtimoiden rasvoittumistaudin (ateroskleroosin) syntyä verisuonen seinämissä. Nikotiini on voimakkaasti verisuonia supistava aine, joka aiheuttaa ääreisverisuonien supistumista ja hetkittäisen kohonneen verenpaineen. Myös sepelvaltimot supistuvat tupakoinnin seurauksena. Hiilimonoksidi heikentää punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia.

Tupakointi nopeuttaa myös veren hyytymisreaktiota ja lisää rytmihäiriöalttiutta. Akuutin sepelvaltimotaudin riski tupakoivilla on 2-4 -kertainen tupakoimattomaan verrattuna, keski-ikäisillä runsaasti tupakovilla äkkikuolemariski voi olla kymmenkertainen tupakoimattomiin verrattuna.  Aivoverenkiertohäiriöissä aivoinfarktin riski kaksinkertaistuu ja aivoverenvuodon kolminkertaistuu tupakoivilla.  Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä.

Tupakoinnin lopettaminen alentaa nopeasti sydäninfarktin vaaraa eikä tupakoinnin lopettaminen sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla ole koskaan liian myöhäistä.  Sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolemanriski puolittuu vuoden kuluessa lopettamisesta.

Erektiohäiriö paranee joka neljännellä tupakoinnin lopettaneella.

Passiivinen tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä noin 30%:lla. Yleisten tilojen tupakointikiellolla on meta-analyysissä saatu noin 17% sydäninfarktiriskin aleneminen koko väestössä.

11.1. SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN SYNTY JA TUPAKOINTI

Tupakointi sekä tupakansavun eri ainesosat vaikuttavat moneen keskeiseen sairauksia aiheuttavaan prosessiin verisuonissa. Tupakointi johtaa valtimoiden sisäseinämän ja solujen vaurioon edesauttaen valtimotaudin syntyä muuttamalla verenkierrollista (hemostaattista) tasapainoa, johtamalla valtimoiden rasvoittumistautiin (ateroskleroosiin), lisäämällä valtimon seinämän tulehdustilaa ja edistämällä verihyytyminen (tromboosien) muodostumista. Edellä mainittujen lisäksi veren hapenkuljetuskyky huononee tupakoinnin vaikutuksesta, vaikka punasolujen tuotanto kiihtyy hapenpuutteen seurauksena. Kohonnut punasolujen määrä lisää myös tukosriskiä.

Verisuonen sisäseinämän toimintahäiriö liittyy valkosolujen kiinnittymiseen ja siirtymiseen verisuonen seinämän sisään. Nuorilla ja keski-ikäisillä terveillä tupakoitsijoilla on verisuonen sisäseinämän Typpioksidin (NO) puutoksesta johtuva heikentynyt verisuonten laajenemiskyky tupakoimattomiin verrattuna. Mitä enemmän tupakoi, sitä suuremmat vauriot verisuonten seinämissä on havaittu. Muutos on ainakin joissain määrin palautuva jos lopettaa tupakoinnin.

Tupakointi vaikuttaa valtimosairauden syntyyn monilla eri tavoin:

  • Tupakointi lisää veren hyytymistaipumusta. Verihyytymien muodostuminen on keskeistä valtimotaudin synnyssä ja se on todennäköisesti myös tärkein sydänperäisen äkkikuoleman syy.
  • Tupakointi aiheuttaa kroonista tulehdusta lähinnä keuhkoissa, valtimoiden seinämissä, suun limakalvoilla ja ruokatorvessa.
  • Tupakointi lisää myös sydänlihaksen hapenpuutteen riskiä. Tupakansavun häkä vähentää veren hapenkuljetusta sydämeen ja ääreiskudoksiin.
  • Tupakointi aiheuttaa stressihormonin vapautumista. Tupakointiin liittyy kuitenkin tavallista matalampi sydämen lyöntitiheys liikunnan yhteydessä.
  • Nikotiini sympaattisen hermoston aktivoitumisen, joka  aiheuttaa tupakoinnin aikana ääreisverisuonten supistumisen, joka hetkellisesti nostaa verenpainetta. Tupakointi aiheuttaa myös sepelvaltimoiden supistumisen. Hetkellinen jaksottainen korkeampi verenpaine ja nopeutunut sydämen syke lisäävät sydänlihaksen hapen tarvetta.
  • Tupakointi vaikuttaa haitallisesti veren rasva-arvoihin. Tupakoitsijoilla on korkeampi veren LDL-, VLDL- ja kokonaiskolesterolitaso sekä matalampi HDL-kolesterolitaso verrattuna tupakoimattomiin. Lisäksi tupakointi lisää LDL:n oksidaatiota.

11.2. SEPELVALTIMOTAUTI

  • Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen taudinkuva voi olla pitkittynyt rintakiputilanne, akuutti sydäninfarkti tai äkkikuolema. Tupakoinnin merkitys sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä on hyvin keskeinen.

    Äkkikuolemat mukaan lukien äkillisen sepelvaltimotautitapahtuman (ACS) riski on tupakoivilla vähintään kaksinkertainen, mutta runsaasti tupakoivilla jopa nelinkertainen verrattuna vastaavaan ei-tupakoivaan. Riski kasvaa päivittäin poltettujen savukkeiden lukumäärän ja tupakanpolton keston mukaan. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa keski-ikäisillä tupakoivilla miehillä oli jopa 10-kertainen riski äkkikuolemaan ja lähes nelinkertainen riski akuuttiin sydäninfarktiin verrattuna vastaaviin tupakoimattomiin miehiin.

    Tupakointi vaikuttaa tasapainossa olevan sepelvaltimotaudin pahentumiseen ja äkillisen rintakiputilanteen ilmaantumiseen. Tupakointi aiheuttaa myös sydäninfarktin liuotushoidon jälkeistä uudelleen hyytymistä ja lisää suonen uudelleen ahtautumisen riskiä lähikuukausina pallolaajennuksen ja verkkoputken (stentin) asentamisen jälkeen.

    Tupakoinnin tiedetään aiheuttavan akuutteja sydäntapahtumia eri mekanismeilla.

    Tupakointi

  • lisää veren hyytymistaipumusta ja sydäninfarktiriskiä
  • lisää veren häkäpitoisuutta ja pahentaa sydänlihaksen hapenpuutetta
  • vaikuttaa verenkiertojärjestelmään nostaen sydämen syketasoa ja verenpainetta, jotka puolestaan lisäävät sydämen työtä ja hapen kulutusta
  • aiheuttaa sepelvaltimoiden supistumista, joka edelleen huonontaa verenvirtausta ja sydänlihaksen hapensaantia
  • Akuutissa sydäntapahtumassa myös mahdolliset tupakoinnin lopettamiseen liittyvät nikotiinin vierotusoireet haittaavat elimistön verenkiertoa ja sen vuoksi nikotiinikorvaushoito ja tupakoinnin lopettaminen ovat osa tupakoivan sydänpotilaan hoitoa. Stabiilissa vaiheessa olevalle sepelvaltimotautipotilaalle voidaan käyttää myös muita lääkehoitoja (varenikliini, bubropioni ja nortriptyliini) lopettamisen tueksi.

    Tupakanpolton lopettaminen sepelvaltimotautipotilailla vähentää huomattavasti uusien akuuttien sydänoireiden ilmaantuvuutta. Hyödyn saavat sekä ne potilaat, jotka ovat jo sairastaneet sydäninfarktin että ne, joille on tehty joko ohitusleikkaus tai pallolaajennus. Kun tupakointi lopetetaan, riski sairastua sepelvaltimotautiin vähenee jopa 50 % ensimmäisen vuoden aikana, ja toisaalta tupakoimattomuuden jatkuessa yli 5 vuotta suhteellinen riski aikaisemmin tupakoivalla lähestyy ei-tupakoivan riskiä.

11.3. SYDÄNINFARKTI

Sydäninfarktin taustalla on yleensä valtimoita ahtauttava sepelvaltimotauti. Kun sydänlihasta verisuonittava valtimo menee kokonaan tukkoon, syntyy sydäninfarkti. Tukkeuman syynä on yleensä valtimon sisäseinässä olevan kolesterolia sisältävän pullistuman eli plakin repeytyminen, mikä aikaansaa verihyytymän muodostumisen paikallisesti ja estää verenkierron valtimossa. Neljässä tunnissa sydänlihas menee tukkeutuneen valtimon suonittamalta alalta kuolioon ja sydämen pumppausvoima huononee. Seurauksena saattaa olla sydämen vajaatoiminta, vakavia rytmihäiriöitä ja jopa kuolema.

Tutkimustulokset osoittavat, että tupakoinnin ja sydäninfarktin välillä on selkeä syy- yhteys. Suhteellinen riski saada sydäninfarkti oli tupakoinnin lopettaneilla puolitoistakertainen, päivittäin 1-14 savukkeita tupakoivilla yli kolminkertainen ja päivittäin yli 15 savukkeita tupakoivilla yli viisinkertainen verrattuna tupakoimattomiin.

Tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä myös sydäninfarktista selviytymisestä. Useat tutkimukset osoittivat, että kuolemanvaara aleni niillä potilailla, jotka lopettivat tupakoinnin sairastettuaan sydäninfarktin verrattuna niihin, jotka jatkoivat tupakointia.

11.4. AORTAN VALTIMOPULLISTUMA - ANEURYSMA

Aortan aneurysma on sairaus, jossa aortta (sydämestä lähtevä ns. ison verenkierron suurin valtimo) levenee tavallisesti aortan kaaren alueella. Vatsa-aorttapullistuma esiintyy aortan pallean alapuolisessa olevassa osassa.

Tupakointi on suurin yksittäinen riskitekijä vatsa-aortan aneurysmalle ja aneurysman puhkeamiselle

Aortan valtimopullistumataudissa korkea verenpaine voi aiheuttaa verisuonen repeämän, joka voi johtaa hyvin nopeasti kuolemaan. Suurin osa vatsan alueen aorttapullistumista johtuu valtimoiden rasvakovetussairaudesta, mutta myös verisuonten seinämien heikentymisestä ja tulehdusreaktiosta.

Tupakoijilla on yli neljä kertaa isompi riski kuolla vatsan alueen aortan pullistumaan kuin ei koskaan tupakoineilla. Tupakoinnin määrä on suorassa suhteessa vatsa-aortan pullistuman syntyyn.

Vatsa-aortan aneurysman riski pienenee varsin hitaasti tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

11.5. ÄÄREISVERENKIERRON SAIRAUDET

Yleinen alaraajojen verisuonitukoksen syy on ateroskleroosi. Alaraajoissa verenkierron heiketessä yleisin oire on katkokävelyoire, joka aiheuttaa kipua alaraajoissa rasituksen aikana. Kipu helpottuu levossa muutamassa minuutissa. Katkokävelyoireet esiintyvät noin 5 prosentilla miehistä ja 2,5 prosentilla yli 60-vuotiaista naisista.

On arvioitu että tupakoivilla miehillä on yli kaksinkertainen ja tupakoivilla naisilla kaksinkertainen riski saada katkokävelyoireita verrattuna tupakoimattomiin. Myös poltettujen savukkeiden määrä vaikuttaa taudin kehittymiseen. Tupakoinnin lopettaminen vähentää katkokävelyn oireita.

11.6. KOHONNUT VERENPAINE

Tupakointi nostaa verenpainetta hetkellisesti. Nämä vaikutukset johtuvat todennäköisesti nikotiinista, joka lisää sympaattisen hermoston toimintaa verisuonissa ja sydämessä. Hetkellisestikin kohonnut verenpaine ja lisääntynyt sydämen lyöntitiheys nostavat sydänlihaksen hapen tarvetta. Vähän tupakoivilla on kuitenkin keskimäärin alhaisempi verenpaine kuin tupakoimattomilla, joka johtuu nikotiinin metaboliatuotteen kotiinin vasodilatoivasta (verisuonia laajentavasta) vaikutuksesta. Yli 15 savuketta päivässä polttavilla alkaa riski verenpainetautiin kohota.

11.7. SYDÄNPERÄINEN ÄKKIKUOLEMA

Sydänperäinen äkkikuolema on sydämen toimintahäiriöstä johtuva yllätyksellinen ja äkillinen kuolema. j

Tupakointi lisää verihiutaleiden kiinnittymistä, katekoliamiinien vapautumista, äkillisiä tukoksia sekä rytmihäiriöitä. Nikotiini lisää sydämen lyöntitiheyttä.

Tupakointi lisää sydänperäisen äkkikuoleman riskiä yli kaksinkertaiseksi sepelvaltimotautia sairastavilla miehillä ja naisilla. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen riski pienenee nopeasti.

11.8. AIVOHALVAUS

Tupakointi liittyy vahvasti kaikkiin aivohalvaustyyppeihin, sekä iskemisiin, että aivoverenvuotoperäisiin.

Tupakoitsijan riskin suurenema verrattuna tupakoimattomiin on 2,5 kertaa suurempi. Lopettamisen jälkeen riski aivohalvauksella palaa tupakoimattomien tasolle noin viidessä vuodessa. Sen vuoksi potilailla, joilla on ollut  ohimenevä halvaus (TIA-kohtaus) suositellaan tupakoinnin lopettamista voimakkaasti.

Aivohalvauksen ja tupakoinnin välillä osoitettiin selkeä syy-yhteys tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 30 000 brittiläistä mieslääkäriä 40 vuoden ajan. Tutkimustulokset vahvistivat syy-yhteyden olemassaolon tupakoinnin ja aivohalvauksen välillä koskien sekä aivoinfarktia että aivoverenvuotoa.