13. Työlääketiede ja työterveyshuolto

Miksi työssä käyvien  tupakoimattomuus on tärkeää?

Tupakointi on yksi keskeisistä ja yleisimmistä työikäisten terveyden ja työkyvyn rapauttajista. Se on kymmenien eri sairauksien itsenäinen aiheuttaja. Tupakka potentoi monien työpaikan haitallisten altisteiden vaikutuksia ja riskejä.  Tupakointi myös vähentää työn tuottavuutta siihen käytetyn työajan ja lisääntyneiden sairauspoissaolojen takia.

Positiivista on, että tupakoinnin lopettamista voidaan työpaikalla tukea tehokkaasti niin työnantajan, työyhteisön kuin työterveyshuollonkin toimin.

Esimerkkejä tavoista, joilla työpaikka voi edistää savuttomuutta

Savuttomuuden positiivisia vaikutuksia tulee aktiivisesti tuoda esille. Työpaikka voi ryhtyä savuttomaksi työpaikaksi. Myös rekrytoinneissa tämä tuodaan esille. Työnantaja voi maksaa korvaushoidon osittain tai kokonaan (kts. savuton työpaikka) tai maksamalla bonuksia (esim. Pekka Niska). Työterveyshuollon kanssa tehdään tavoitteellista yhteistyötä.

Työnantaja voi myös rajoittaa tupakointia kieltämällä tupakoinnin työaikana tai työpaikan alueella.  Periaate on, että työnantaja määrää työajan käytöstä - tupakoinnista ei tarvitse maksaa palkkaa.

Miten työterveyshuolto voi edistää savuttomuutta?

Työterveyshuolto tavoittaa työssä käyvät: kaikkia vastaanottokäyntejä vuodessa tehdään yhteensä noin kuusi miljoonaa.  Jokaisella käynnillä tulisi tarkistaa, tupakoiko potilas. Jos tupakoi, henkilökohtainen tupakkasairauksien riskiprofiili työnkin altisteet huomioon ottaen ja riippuvuusaste tulisi määrittää. Lopettamiskeskusteluissa on hyvä käyttää tutkittuja ja vaikuttavia vuorovaikutus-menetelmiä, esimerkiksi laajasti tutkitun motivoivan haastattelun tekniikkaa tai tupakoinnin mini-interventiota.

Työterveyshuolto tavoittaa myös työpaikat: jokaisen työpaikan kanssa käydään toiminta-suunnitelmaneuvottelut tai suunnitelmien tarkistukset vuosittain - tässä yhteydessä on mahdollista sopia yhteisistä savuttomuuden edistämistoimista. Harva työpaikka on sisäistänyt, millaisia tuotannollisia, taloudellisia sekä imagollisia positiivisia muutoksia ja työterveyden riskitekijöiden vähenemistä savuttomuuteen liittyy.

Yhteenveto

Tupakointi  on siis vähennettävissä oleva merkittävä kansantauti, joka koskee noin 20-25 % väestöstä.  Meillä on tutkittua tietoa, meillä on työkaluja: mm. vaikuttavaa vuorovaikutusta, käypä hoito -suositus, uudet lääkkeet, hoitoketjuja, organisaatioiden innostumista, yhteistyötä työnantajan ja työpaikan kanssa.  On hyvä aika toimia!

13.1. TUPAKKA TEHOSTAA TYÖSSÄ ESIINTYVIEN HAITALLISTEN ALTISTEIDEN VAIKUTUKSIA

Tupakka ja työntekijän sairaudet

Tupakoivilla työntekijöillä on tupakoimattomia suurempi riski (yleensä 1,5-2 –kertainen riski) moniin sairauksiin, mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksista tenniskyynärpääoireisiin, selkävaivoihin, kulumiin ja rappeumiin. Lisäksi fyysinen jaksaminen alenee. Tupakoitsijoilla on tuplaten erilaisia infektiosairauksia (flunssat, poskiontelotulehdukset ym.) ja astmaa, jonkin verran allergioita.  Hämäränäkö heikkenee, kuulon alenemaa on enemmän, kylmäsormisuus haittaa ulkotöissä. Paniikkihäiriö voi aktivoitua tupakasta, masennuksenkin riski on tupakoitsijalla noin kaksinkertainen – työkyvyn kannalta on merkittävää, että depressio on yleisin yksittäinen syy ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tupakka aiheuttaa monenlaisia oireita jo myös ennen varsinaista sairastumista!

Tupakka ja työelämän altisteet

Työelämässä on iso joukko erilaisia altisteita, jotka lisäävät erilaisten sairauksien todennäköisyyttä ja joiden todennäköisyyttä tupakointi lisää. Niin "tavallisten sairauksien" kuin ammattitautienkin riski kasvaa. Osa taudeista on varsin tavallisia.

Monet pölytyöt (esim. rakennussiivous, leipuri, maanviljelijä) ja kemikaalit (kemianteollisuus) lisäävät astmariskiä.  Tietyt pölytyöt voivat kroonisen keuhkoputkentulehduksen kautta huonontaa keuhkofunktiota aina keuhkoahtaumatautiin asti.  Äänen käheys voi syntyä pelkästään tupakasta tai yhdessä minkä tahansa pölyisyyden yhteisvaikutuksena. Pimeässä tai hämärässä työskentely (ulkotyöt suuren osan vuodesta ainakin osittain) vaatii hyvää hämäränäköä. Sadat tuhannet tekevät melutyötä ainakin osan aikaa päivästä (esim. rakentaminen, teollisuus, kaivosteollisuus, päiväkodit).  Ulkotöissä, kylmäaltistuksessa (esim. rakentaminen, kiinteistönhuolto) tarvitaan hyvää verenkiertoa. Tärinäkin lisää niin kylmäsormisuuden kuin rannekanavaoireyhtymän (hermopinne) vaaraa. Tärinälle altistutaan mm. rakentamisessa, siivoustyössä, rengasliikkeissä.  Yötyö ja voimakas stressi lisäävät verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydänkohtausten vaaraa. Vuorotyö lisää unihäiriöitä.

Keuhkosyöpäriski on kohonnut työntekijöillä, jotka altistuvat jalopuupölylle (esim. huonekalu- ja parkettiteollisuus) tai kvartsille (esim. sementti- ja betoniteollisuus, rakentaminen).  Asbestille altistutaan nykyisin lähinnä korjausrakentamisessa, suojaamattoman altistuminen nostaa keuhkosyöpäriskin noin 2-5 -kertaiseksi ja tupakointi 10-kertaiseksi, nämä yhdessä lisäsivät riskin jopa 50-kertaiseksi.  Noin sata Suomen vuosittaisista 2000 keuhkosyövästä johtuu asbestista. Myös palokaasut ja palamisen tuottamat PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä esim. palomiehillä.

Torjunta-aineille altistuminen (maanviljelys, puutarha-ala) vaikuttaa lisääntymisterveyteen; niin raskaaksi tulemiseen kuin keskenmenon riskiin. Tupakoijien kokemuksia sisäilman mahdollisiin kosteusvaurio-ongelmiin on vaikeampi tutkia ja tulkita. Aiemmin sisällä tupakointi oli keskeinen huonon sisäilman syy. Tupakointi voi myös kätkeä työpaikan altisteiden aiheuttamat vaikutukset.

13.2. ONKO TYÖPAIKKATUPAKOINTI  REILUA?

Tupakointi on siis yksi keskeisistä työikäisten terveyden ja työkyvyn rapauttajista: se on kymmenien eri sairauksien  itsenäinen aiheuttaja ja pahentaja ja lisäksi tupakka potentoi tai pahentaa työpaikkojen monien haitallisten altisteiden vaikutuksia ja riskejä. Tupakointi myös vähentää työn tuottavuutta eri tavoin.

Tupakoinnin haitallisuutta korostaa sen yleisyys  – työikäisistä tupakoi noin 20-25 %. Jokainen savuke huonontaa fyysistä suoriutumista selvästi useiden tuntien (4-6 h) ajaksi – fyysisen työn tekijöitä on Suomessa useita satoja tuhansia.   

Tupakoiva työntekijä aiheuttaa työnantajalle lisäkustannuksia jopa tuhansia euroja vuodessa työn alentuneen tuottavuuden takia: tupakointiin käytetty aika, heikentyneet työsuoritukset ja  lisääntyneet sairauspoissaolot. Tupakointi aiheuttaa närää ja epätasa-arvoa työpaikoilla ja mm.  työkuormituksen epätasaista jakautumista.  Laskennallisesti esim. 4 savuketta työpäivän aikana á 10 min on 4x10x22=880 min kuukaudessa eli  14.7 tuntia. Tällöin tupakointiin kuluu siis kaksi kokonaista työpäivää kuukaudessa, 10 % työajasta – noin kaksi kertaa enemmän kuin mitä keskimäärin ihmiset ovat työstä poissa sairauksien takia. Työssä käyvät ovat myös niitä, jotka esimerkillään ja asenteillaan kasvattavat niitä nuoria, jotka ovat tupakoinnin aloittamisen riski-iässä.

 13.3. HEVOSETKAAN EIVÄT KESTÄNEET TUPAKKAA!                      

Tupakan haitalliset vaikutukset ovat olleet selvillä jo yli 300 vuotta - dramaattisia vaikutuksia on kuvattu muun muassa tupakan valmistukseen liittyen. Lue J. Heikkisen työterveyshuollon virtuaaliyliopistossa julkaistu blogi!