6. Lasten ja nuorten terveys

Lapset altistuvat tupakalle ja tupakansavulle tahtomattaan.
YK:n lastenoikeuksien julistuksen artiklan 6 ja 24 mukaan tupakansavulle altistumista voidaan pitää lasten oikeuksien julistuksen vastaisena.
Noin 7-9 % suomalaislapsista altistuu tupakansavulle ja raskaana olevista naisista 15 % tupakoi päivittäin raskauden aikana.

Lapset altistuvat pääosin kotona ja autossa, koska valtaosa julkisista tiloista on savuttomia. Tupakalle ja tupakansavulle altistuminen on aina vaaraksi lapsen terveydelle.

Tupakka ja tupakansavu ovat riskitekijöitä mm. pienipainoisuuteen, astmaan ja lasten tulehdussairauksiin. Tupakoinnin lapsille aiheuttamat terveyshaitat tulee huomioida erityisesti esimerkiksi korvakierteisen lapsen tai allergisen lapsen hoitoa suunnitellessa, ja vanhemmille tulisi kertoa tupakansavun aiheuttamista haitoista.

Tässä osiossa lapsiin kohdistuvat terveysvaikutukset on jaoteltu lapsen ikävaiheen mukaisesti.
 

 

6.1. Sikiökausi

Tupakoidessa verenkiertoon imeytyy lukuisia kemikaaleja, joista suuri osa läpäisee istukan. Tupakoidessa sikiön veren nikotiinipitoisuus on kolminkertainen verrattuna äidin veren nikotiinipitoisuuteen.

Sikiön kasvun kannalta keskeinen tekijä on happi. Tupakan palaminen synnyttää häkää, joka imeytyy äidin verenkiertoon. Häkä syrjäyttää hapen punasoluissa ja siten aiheuttaa hapenpuutetta sikiölle ja istukalle. Sen seurauksen sikiön kasvu hidastuu. Vaikutus näkyy varsinkin viimeisellä raskauskolmanneksella, jolloin sikiön kasvu vauhdittuu. Tupakoivien äitien vastasyntyneillä on lisääntynyt riski syntyä alipainoisina (keskimäärin 255 grammaa kevyempinä).

Arvioiden mukaan 21 % vastasyntyneiden alipainoisuudesta johtuu suoraan äidin raskaudenaikaisesta tupakoinnista. Tupakoinnin vaikutus sikiön painoon on suurempi kuin äidin pituus ja paino, raskauksien lukumäärä tai aiempien synnytysten kulku.

Pieni syntymäpaino on riski monille syntymään ja ensimmäisiin elinpäiviin liittyviin ongelmiin. Tupakalle altistuneen sikiön keuhkojen kehitys on hidastunut ja keskushermostossa havaitaan samoja muutoksia kuin tupakoivalla.

6.1.1. Keuhkomuutokset

Keuhkojen kehitys alkaa kymmenennellä raskausviikolla. Tupakoinnin vaikutukset kehittyvän sikiön keuhkoihin tulevat epäsuorasti pienipainoisuuden ja ennenaikaisen syntymän aiheuttamien keuhko-ongelmien kautta ja mahdollisesti suoraan keuhkokudoksen kautta.

Keskosuus ja pienipainoisuus sinänsä ovat riski keuhkojen kypsymiselle ja hengitystoiminnalle. Tupakoivien äitien vastasyntyneillä on havaittu alentuneita keuhkotoimintaa osoittavia arvoja. Syyksi on esitetty tupakansavun kaasujen ja hään keuhkorakkuloiden ja -putkien kasvua estävää vaikutusta.

6.1.2. Keskushermoston muutokset

Tupakointi vahingoittaa kehittyvää keskushermostoa useiden biologisten mekanismien välityksellä. Keskeisiä ovat tupakan suorat hermostoon liittyvät myrkylliset vaikutukset (esim. lyijy, nikotiini), nikotiinin aiheuttamat muutokset istukan verenkierrossa ja sen seurauksena tuleva hapenpuute.

Ennenaikaiseen synnytykseen, pieneen syntymäpainoon ja pieneen päänympärykseen liittyy lisääntynyt riski lapsen kognitiivisiin ongelmiin myöhemmällä iällä.

Nikotiinin haitalliset vaikutukset aivoissa välittyvät usean eri mekanismin kautta. Nikotiini vaikuttaa aivojen kehitykseen ja hermosynapsien syntyyn keskeisten välittäjäaineiden järjestelmän säätelyn kautta. Nikotiinireseptorit ovat mukana aivojen kehityksessä jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Altistuminen nikotiinille vaikuttaa aivojen kehitykseen jo varhain, sillä sikiön keskushermoston nopea kehitys alkaa 23 raskausviikolla.

Se mikä merkitys aivojen rakenteen muutoksilla on lapsen kasvuun, kehitykseen tai mahdolliseen alttiuteen ryhtyä tupakoimaan, ei ole selvä.

6.2. Ensimmäiset elinvuodet

Ensimmäisen elinvuoden suurimmat riskit lapsella ovat tulehdustaudit ja kätkytkuolema. Kätkytkuoleman riskitekijöitä tunnetaan vielä puutteellisesti, mutta äidin tupakointi raskausaikana ja vauvan altistuminen tupakansavulle lisäävät kätkytkuoleman riskiä.

Kätkytkuoleman riski

Äidin tupakointi lisää kätkytkuoleman riskiä. Tupakansavu ja häkä todennäköisesti nostavat lapsen hengityskeskuksen kynnystä reagoida hapenpuutteeseen vaihtamalla asentoa tai huutamalla.

Tupakointi ja imetys

Tupakan kemikaalit erittyvät äidin maitoon imetettäessä. Rintamaidon nikotiinipitoisuus on 3 - 5 kertaa korkeampi kuin äidin verenkierrossa, joten usein vastasyntyneet hyljeksivät tupakoivan äidin rintaa. Maito myös tuoksuu selvästi tupakalle. Tupakoivat äidit imettävät harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin tupakoimattomat äidit.
Nikotiini laskee maidon erittymiseen tarvittavan hormonin (prolaktiinin) erittymistä aivolisäkkeestä, mikä vähentää maidon eritystä. Samalla tupakointi vähentää adrenaliinin määrän lisääntymisen kautta imetykselle toisen tärkeän hormonin, oksitosiinin erittymistä. Tupakointi haittaa rintarauhasen toimintaa vähentämällä veren hapekkuutta ja nikotiini lisäksi supistamalla verisuonia.

Tupakan kemikaalien pitoisuuksia äidinmaidossa on tutkittu vain vähän. Nikotiini kulkeutuu tupakoitaessa nopeasti seerumista äidinmaitoon, ja sen pitoisuus maidossa on 3-kertainen seerumiin verrattuna. Myös kadmiumpitoisuus nousee. Tupakoivien äitien imettämien lasten virtsassa on keskimäärin kymmenkertainen määrä nikotiinin hajoamistuotteita tupakoivien äitien ei-imetettyihin lapsiin verrattuna.Nikotiinimäärä on verrannollinen tupakointimäärään ja tiheyteen sekä äidin tupakointitapaan. Myös nikotiinilaastarien käyttö voi johtaa korkeisiin pitoisuuksiin.

Yhdysvaltain lastenlääkäriyhdistys on ehdottanut, että tupakoivien ei tulisi imettää. Lapselle nikotiini aiheuttaa ärtyisyyttä, sydämen sykkeen kiihtymistä, pahoinvointia, ripulia ja vatsakipuja. Vaikutukset ovat riippuvaisia annoksesta.
Koliikkia esiintyy useammin, jos äiti imettää ja tupakoi. Lapsen nikotiinialtistukseen vaikuttaa myös altistuminen ympäristön tupakansavulle.

Imettäminen on lapsen terveydelle eduksi. Jos äiti ei voi lopettaa tupakointia imetyksen aikana, tupakointia pitää välttää 2-3 tuntia ennen imetystä ja sen aikana. Lisäksi tulee huolehtia, ettei lapsi altistu savulle. Myös korvausvalmisteita käyttäessä sama 2-3 tunnin tauko ennen imetystä on tarpeen.

6.3. Kouluikäiset

Kouluikäisten lasten terveyteen tupakansavulle altistuminen vaikuttaa kohonneena infektioriskinä, astman pahenemisena sekä allergiaoireina. Kohdussa tupakalle altistuneilla lapsilla on havaittu myös enemmän oppimisvaikeuksia. Äidin tupakoinnin kesto, tiheys ja altistumisen ajankohta tulisi huomioida mahdollisia riskejä arvioitaessa.

Äidin tupakointi lisää lapsen kehitykseen liittyvien ongelmien riskiä. Riski on ollut keskimäärin 1,5 -kertainen ja on säilynyt myös huomioitaessa sekoittavat tekijät kuten äidin koulutus, ikä ja sosiaalinen asema sekä perhemuoto. Vastasyntyneillä joiden äiti on tupakoinut raskauden loppuun asti, esiintyy hyperaktiivisuutta syntymän jälkeen muita yleisemmin. Osa tästä selittynee lapsen nikotiinin vierotusoireilla.

Tupakoinnilla on annosvasteinen suhde lapsen riskiin kärsiä oppimiseen liittyvistä ongelmista. Tupakoinnin vaikutus lapsen älykkyyteen on vähäinen. Suurin osa myöhemmällä iällä tulevista ongelmista liittyy keskittymiskykyyn, muistiin ja käyttäytymiseen. Erityisvaikeuksia on raportoitu kielen ja matematiikan oppimisessa.

6.4. Infektiot ja astma

Tupakansavulle altistuminen on vaaraksi lapsen terveydelle. Alahengitystieinfektiot ovat hyvin tavallisia lapsuusiässä. Tupakansavulle altistuvilla lapsilla on enemmän hengitystieinfektioita kuin ei-altistuvilla. Tupakansavu näyttäisi vaikuttavan myös suoraan keuhkojen kasvuun ja toimintaan. Tupakoivien vanhempien lasten uloshengityksen sekuntitilavuuden (FEV) kasvu vuodessa on hitaampaa kuin tupakoimattomien vanhempien lasten.

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus. Tupakoivien vanhempien lapsilla esiintyy yleisemmin astmaa sekä yskää ja hengityksen vinkumista. Tupakointi aiheuttaisi lähinnä ei-allergista vinkumista, joka tavallisimmin liittyy infektioihin, mutta allergisen astman puhkeamiseen sillä ei näyttäisi olevan yhteyttä. Astmaatikoille tupakansavu aiheuttaa usein oireita, joten astmaattisten lasten tulisi välttää tupakansavua.

Alahengitystieinfektiot ovat hyvin tavallisia lapsuusiässä. Tupakansavulle altistuvilla lapsilla on enemmän hengitystieinfektioita kuin ei-altistuvilla.

Astmaatikoille ja allergikoille tupakansavu on haitallista. Kuten aikuisillakin, lapsilla tupakansavu vahingoittaa verenkiertoelimistöä. Tupakansavun vaikutukset lapsen elimistöön ovat samankaltaisia kuin aikuisilla: muutokset rasva-aineenvaihdunnassa, veren hyytymistekijöissä ja sydämen sykkeessä sekä verisuoniston supistustilassa lisäävät riskiä valtimotautien kehittymiseen.

Tupakansavu on syöpää aiheuttava aine, mutta vain harvoin on tutkittu tupakansavualtistusta syövän aiheuttajana lapsilla. Tupakoivien äitien lasten syöpäriskin on arvioitu olevan noin 10 % suurempi kuin ei-tupakoivien. Kokonaisuudessa lasten syöpätaudit ovat harvinaisia ja tupakoinnin osuutta on vaikea erottaa.