7. Lisääntymisterveys

Naisen tupakointi on vakava uhka terveydelle. Äidin tupakointi raskausaikana haittaa sikiön kasvua, ja myöhemmin lapsen altistuminen tupakansavulle lisää lapsen sairastuvuutta. Kun naisten elintavat yleisesti ovat aiempaa terveellisempiä, tupakoinnista on tullut merkittävin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä myös naisilla.

Tupakoinnin motivaatio voi olla erilainen naisilla ja miehillä. Naiset tupakoivat miehiä enemmän emotionaalisissa, tunneperäisissä tilanteissa. Tupakoivat naiset kärsivät useammin masennuksesta kuin tupakoimattomat ja vähän koulutetut naiset tupakoivat koulutetumpia useammin.

Vähemmän tupakoivat naiset tupakoivat erityisesti kotona ollessaan. Työpaikoilla, joissa ei ole mahdollisuutta itse säädellä työtahtiaan, kuten myyjän tai sairaanhoitajan ammateissa, tupakointi tarjoa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työstä.

Raskaana olevista naisista Suomessa tupakoi keskimäärin 15 %. Ongelma keskittyy nuoriin äiteihin: alle 19-vuotiaista raskaana olevista 37 % tupakoi ja 20-24 -vuotiaista vastaavasti 23 %. Koulutuserot näkyvät erityisen selvästi raskauden aikaisessa tupakoinnissa: joka neljäs vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä tupakoi.
 

 

7.1. Naisten tupakointi

Tupakkateollisuus on markkinoinut tupakkaa osana naisen vapautumista ja mahdollisuutena täyttää yhteiskunnan asettamat roolit. Suomi siirtyi 1970-luvun lopulla vaiheeseen, jossa miesten tupakointi ja tupakkakuolleisuus laski ja samaan aikaa naisten tupakointi lisääntyi.

Tupakoinnin yleistymisen ja tupakkakuolleisuuden välillä on 20-25 vuoden viive. Tämän vuoksi tupakoinnilla ei ole vielä ollut merkittäviä vaikutuksia naisten kokonaiskuolleisuuteen Suomessa. Tupakointi on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Iso-Britanniassa on arvioitu naisten tupakkakuolleisuutta eri tautiryhmittäin: 12 % naisten infarkteista ja 9 % aivoinfarkteista liittyy tupakointiin. Raskauden ja imetyksen ajaksi useimmat naiset lopettavat tupakoinnin.
Naiset polttavat keskimäärin vähemmän kuin miehet ja satunnaistupakointi on naisilla tavallisempaa.

Tupakoivan naisen riski sairastua tupakasta on samankaltainen miesten kanssa. Tosin naishormoni suojaa naisia sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta keski-ikään saakka. Tupakointi pienentää naishormonin määrää. Tupakoinnin yleisyyden muutosten vaikutukset syöpäsairastuvuuteen ja kuolleisuuteen alkavat näkyä 10-15 vuoden viiveellä. Keuhkoahtaumatauti, jota ennen pidettiin miesten tautina, yleistyy nopeasti naisilla.

7.2. Hedelmällisyys

Tupakointi heikentää sekä miehen että naisen hedelmällisyyttä. Yhdysvaltalaisen kyselytutkimuksen mukaan naiset tiedostavat hyvin tupakoinnin hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat, mutta tietoisuus tupakan haitallisesta vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on vähäistä.

Tupakoivien naisten vaihdevuosi-ikä on 1,5 - 2 vuotta varhaisempi kuin tupakoimattomilla, mikä viittaa tupakan hedelmällisyyttä heikentävään vaikutukseen. On viitteitä myös siitä, että kyseessä on annosvasteinen suhde, ja että pelkkä ympäristön tupakansavulle altistuminenkin heikentää hedelmällisyyttä.

Tupakointi heikentää myös keinohedelmöityshoidon tuloksia, koska se vähentää kypsien munasolujen määrää ja lisää raskauskomplikaatioita. On viitteitä siitä, että jos toinen tai molemmat vanhemmat tupakoivat, hedelmättömyyshoidon epäonnistumisen riski 2,4-kertainen ja keskenmenon riski hoidon aikana 3,8-kertainen. Tupakoinnin lopettaminen palauttaa hoitoennusteen tupakoimattomien tasolle.

Tupakointi tulisi lopettaa kolme kuukautta ennen raskautta istukkakomplikaatioiden estämiseksi. On arvioitu, että joka neljäs istukan irtoaminen johtuisi äidin tupakoinnista. Riski on puolitoistakertainen raskauden aikana tupakoivilla.

7.3. Vaikutukset raskauden aikana

Tupakointi ja tupakansavu ovat riski äidille ja sikiölle. Raskausaikana tupakoineilla on suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen, johon liittyy aina sikiön kohonnut kuolleisuus ja komplikaatioriski.

Tupakan lähes kaikki myrkylliset aineet, kuten häkä, polysykliset hiilivedyt, bentseeni ja syanidi, läpäisevät istukan. Tupakoivilla naisilla on enemmän spontaaneja raskauden keskeytymisiä. Riski on annosvasteinen: alle 10 tupakkaa polttavilla riski on 46 % suurempi ja yli 20 tupakkaa polttavilla 61 % suurempi, kuin niillä jotka eivät tupakoi.

Tupakoitaessa verenkiertoon imeytyy lukuisia kemikaaleja. Sikiön kasvun kannalta keskeinen tekijä on hiilimonoksidi. Häkä syrjäyttää hapen punasoluissa ja siten aiheuttaa hapenpuutetta sikiölle ja istukalle. Tupakoivien äitien vastasyntyneillä on lisääntynyt riski syntyä alipainoisina (keskimäärin 255 grammaa kevyempinä). Arvioiden mukaan 21 % vastasyntyneiden alipainoisuudesta johtuu suoraan äidin raskaudenaikaisesta tupakoinnista. Tupakoinnin vaikutus sikiön painoon on suurempi kuin äidin pituus ja paino, aiempien synnytysten lukumäärä tai synnytysten kulku.

7.3.1. Sikiön pienipainoisuus

Tupakoivien äitien vastasyntyneet lapset ovat keskimäärin 150 - 300 grammaa kevyempiä, ja pienipainoisuuden riski on kaksinkertainen. Altistuminen tupakansavulle raskausaikana johtaa syntymäpainon alenemiseen keskimäärin 20 - 90 grammaa.

Tupakointi hidastaa sikiön kasvua vaikuttamalla sikiön kasvuympäristöön. Tupakoitaessa veren häkäpitoisuus kasvaa ja hapen määrä vähenee äidin ja sikiön kudoksissa. Alhainen syntymäpaino ja ennenaikainen syntymä ovat yhteydessä korkeaan perinataalikuolleisuuteen (kuolleina syntyneet ja ensimmäisten elinviikkojen aikana kuolleet), kehityksen ongelmiin ja tiettyihin epämuodostumiin. Tupakointi vaikuttaa elimistön vitamiinipitoisuuksiin. Sikiön keskushermoston kehitykselle keskeisen B-vitamiinin, folaatin, pitoisuus on tupakoivilla naisilla alhaisempi raskauden aikana.

Tutkimuksissa tupakointi on ollut epäsuorasti yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen, mutta koska tupakointi ei jakaudu tasaisesti eri sosiaaliluokissa, vaikutukset mm. oppimishäiriöihin voivat peittyä muihin tekijöihin. Lisäksi alhainen syntymäpaino saattaa altistaa myöhemmin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksille.

Tupakoinnin vaikutukset kehittyvän sikiön keuhkoihin tulevat sekä epäsuorasti pienipainoisuuden ja ennenaikaisen syntymän aiheuttamien keuhko-ongelmien kautta että mahdollisesti suoraan keuhkokudoksen kautta. Keuhkojen kehitys alkaa kymmenennellä raskausviikolla. Keskosuus ja pienipainoisuus sinänsä ovat riski keuhkojen kypsymiselle ja hengitystoiminnalle. Tutkimuksissa on havaittu tupakoivien äitien vastasyntyneillä alentuneita keuhkotoimintaa mittaavia arvoja.

7.3.2. Keskushermoston muutokset

Tupakointi vahingoittaa kehittyvää keskushermostoa useiden biologisten mekanismien välityksellä. Mekanismeina ovat tupakan suorat neurotoksiset vaikutukset (esim. lyijy, nikotiini), nikotiinin aiheuttamat muutokset istukan verenkierrossa ja sen seurauksena syntyvä hapenpuute.

Ennenaikaiseen synnytykseen, pieneen syntymäpainoon ja pieneen päänympärykseen liittyy lisääntynyt riski lapsen kognitiivisiin ongelmiin myöhemmällä iällä. Äidin tupakoinnilla on annosvasteinen suhde lapsen riskiin kärsiä oppimiseen liittyvistä ongelmista.

Nikotiini läpäisee istukan. Äidin tupakoidessa sikiön veren nikotiinipitoisuus on korkeampi kuin äidin. Nikotiinin haitalliset vaikutukset aivoissa välittyvät usean eri mekanismin kautta. Nikotiini vaikuttaa aivojen kehitykseen ja hermosynapsien syntyyn keskeisten välittäjäaineiden välittämän (kolinergisen ja katekoliaminergisen) järjestelmän säätelyn kautta.

Äidin tupakointi lisää lapsen kehitykseen liittyvien ongelmien riskiä. Riski on ollut keskimäärin 1,5-kertainen ja on säilynyt myös huomioitaessa sekoittavat tekijät kuten äidin koulutus, ikä ja sosiaalinen asema sekä perhemuoto. Vastasyntyneillä, joiden äiti on tupakoinut raskauden loppuun asti, esiintyy hyperaktiivisuutta syntymän jälkeen muita yleisemmin. Osa tästä selittynee lapsen nikotiinin vieroitusoireilla. Tupakoinnin vaikutus lapsen älykkyyteen on vähäinen, mutta suurin osa myöhemmällä iässä tulevista ongelmista liittyy keskittymiskykyyn, muistiin ja käyttäytymiseen. Erityisvaikeuksia on raportoitu kielen ja matematiikan oppimisessa.

Raskauden aikana tupakoivat naiset ovat keskimäärin nuorempia ja vähemmän koulutettuja kuin tupakoimattomat. Vähäinen koulutus ja matala tulostaso ovat myös kehityksellisten ongelmien riskitekijöitä. Tupakointi onkin lisäriski, johon voi olla helpompi suoraan vaikuttaa kuin tulotasoon tai koulutukseen.

7.3.3. Keskenmeno

Tutkimuksissa on raportoitu tupakoijien korkeampi keskenmenoriski tupakoimattomiin verrattuna. Riski voi olla jopa kaksinkertainen. Tutkimukset viittaavat siihen, että keskenmenon ja tupakoinnin yhteys olisi annosvasteinen.

7.3.4. Ennenaikainen synnytys

Monet tutkimukset näyttävät suurempaa riskiä ennenaikaiseen synnytykseen tupakoijilla verrattuna tupakoimattomiin. 
Keskeinen tupakoinnin ennenaikaisiin synnytyksiin liittyvä mekanismi on raskaus- tai sikiökomplikaatioiden lisääntyminen tupakoijilla. Monet tutkimukset näyttävät, että äidin aktiivinen tupakointi raskauden aikana lisää kohdun ulkopuolisten raskauksien riskiä.

Äidin raskaudenaikaisen aktiivisen tupakoinnin ja sikiökalvojen ennenaikaisen puhkeamisen välillä on todistettu selkeä syy-yhteys. Syy-yhteys on todistettu myös eteisistukan, istukan ennenaikaisen irtoamisen, raskausmyrkytys -riskin ja tupakoinnin välillä.