7. Lisääntymisterveydestä ja naisten tupakoinnista

Tupakointi heikentää sekä miehen että naisen hedelmällisyyttä, uhkaa raskauden kulkua ja mahdollisuutta saada terveitä lapsia.

7.1. Hedelmällisyydestä, mahdollisuudesta tulla raskaaksi ja saada terveitä lapsia

Yhdysvaltalaisen kyselytutkimuksen mukaan naiset tiedostavat hyvin tupakoinnin hengitys- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haitat, mutta tietoisuus tupakan haitallisesta vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on vähäistä.

Tupakoivien naisten vaihdevuosi-ikä on 1,5-2 vuotta varhaisempi kuin tupakoimattomilla, mikä viittaa tupakan hedelmällisyyttä heikentävään vaikutukseen. On viitteitä myös siitä, että kyseessä on annosvasteinen suhde, ja että pelkkä ympäristön tupakansavulle altistuminenkin heikentää hedelmällisyyttä.

Tupakointi heikentää myös keinohedelmöityshoidon tuloksia, koska se vähentää kypsien munasolujen määrää ja lisää raskauskomplikaatioita. On viitteitä siitä, että jos toinen tai molemmat vanhemmat tupakoivat, hedelmättömyyshoidon epäonnistumisen riski 2,4-kertainen ja keskenmenon riski hoidon aikana 3,8-kertainen. Tupakoinnin lopettaminen palauttaa hoitoennusteen tupakoimattomien tasolle.

Tupakointi tulisi lopettaa kolme kuukautta ennen raskautta istukkakomplikaatioiden estämiseksi. On arvioitu, että joka neljäs istukan irtoaminen johtuisi äidin tupakoinnista. Riski on puolitoistakertainen raskauden aikana tupakoivilla.

7.2. Vaikutukset sikiöön ja raskauden kulkuun

Tupakointi ja tupakansavu ovat riski äidille ja sikiölle.

Tupakan lähes kaikki myrkylliset aineet, kuten häkä, polysykliset hiilivedyt, bentseeni ja syanidi, läpäisevät istukan. Tupakoivilla naisilla on enemmän spontaaneja raskauden keskeytymisiä. Riski on annosvasteinen: alle 10 tupakkaa polttavilla riski on 46 % suurempi ja yli 20 tupakkaa polttavilla 61 % suurempi kuin niillä, jotka eivät tupakoi. Raskausaikana tupakoineilla on suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseenkin, johon liittyy aina sikiön kohonnut kuolleisuus ja komplikaatioriski.

Tupakoivien äitien vastasyntyneet lapset ovat keskimäärin 150 - 300 grammaa kevyempiä, ja pienipainoisuuden riski on kaksinkertainen. Tupakointi hidastaa sikiön kasvua vaikuttamalla sikiön kasvuympäristöön. Tupakoitaessa veren häkäpitoisuus kasvaa ja hapen määrä vähenee äidin ja sikiön kudoksissa. Alhainen syntymäpaino ja ennenaikainen syntymä ovat yhteydessä korkeaan perinataalikuolleisuuteen (kuolleina syntyneet ja ensimmäisten elinviikkojen aikana kuolleet), kehityksen ongelmiin ja tiettyihin epämuodostumiin. Tupakointi vaikuttaa elimistön vitamiinipitoisuuksiin. Sikiön keskushermoston kehitykselle keskeisen B-vitamiinin, folaatin, pitoisuus on tupakoivilla naisilla alhaisempi raskauden aikana.

Tutkimuksissa tupakointi on ollut epäsuorasti yhteydessä lapsen myöhempään kehitykseen, mutta koska tupakointi ei jakaudu tasaisesti eri sosiaaliluokissa, vaikutukset mm. oppimishäiriöihin voivat peittyä muihin tekijöihin. Lisäksi alhainen syntymäpaino saattaa altistaa myöhemmin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksille.

Keuhkojen kehitys alkaa kymmenennellä raskausviikolla. Keskosuus ja pienipainoisuus sinänsä ovat riski keuhkojen kypsymiselle ja hengitystoiminnalle. Tutkimuksissa on havaittu tupakoivien äitien vastasyntyneillä alentuneita keuhkotoimintaa mittaavia arvoja.

Tupakointi vahingoittaa myös kehittyvää keskushermostoa useidenkin biologisten mekanismien välityksellä. Mekanismeina ovat tupakan suorat neurotoksiset vaikutukset (esim. lyijy, nikotiini), nikotiinin aiheuttamat muutokset istukan verenkierrossa ja sen seurauksena syntyvä hapenpuute. On huomattavaa, että odottavan äidin tupakoidessa sikiön veren nikotiinipitoisuus on korkeampi kuin tupakoijalla itsellään. 

Ennenaikaiseen synnytykseen, pieneen syntymäpainoon ja pieneen päänympärykseen liittyy lisääntynyt riski lapsen kognitiivisiin ongelmiin myöhemmällä iällä. Äidin tupakoinnilla on annosvasteinen suhde lapsen riskiin kärsiä oppimiseen liittyvistä ongelmista.

Äidin tupakointi lisää lapsen kehitykseen liittyvien ongelmien riskiä. Riski on ollut keskimäärin 1,5-kertainen ja on säilynyt myös huomioitaessa sekoittavat tekijät kuten äidin koulutus, ikä ja sosiaalinen asema sekä perhemuoto. Vastasyntyneillä, joiden äiti on tupakoinut raskauden loppuun asti, esiintyy hyperaktiivisuutta syntymän jälkeen muita yleisemmin. Osa tästä selittynee lapsen nikotiinin vieroitusoireilla. Tupakoinnin vaikutus lapsen älykkyyteen on vähäinen, mutta suurin osa myöhemmällä iässä tulevista ongelmista liittyy keskittymiskykyyn, muistiin ja käyttäytymiseen. Erityisvaikeuksia on raportoitu kielen ja matematiikan oppimisessa.

Raskauden aikana tupakoivat naiset ovat keskimäärin nuorempia ja vähemmän koulutettuja kuin tupakoimattomat. Vähäinen koulutus ja matala tulostaso ovat myös kehityksellisten ongelmien riskitekijöitä. Tupakointi onkin lisäriski, johon voi olla helpompi suoraan vaikuttaa kuin tulotasoon tai koulutukseen.

7.3. Naisten tupakoinnista

Naisen tupakointi on vakava uhka paitsi naisen terveydelle, äidin tupakointi raskausaikana haittaa sikiön kasvua, ja myöhemmin lapsen altistuminen tupakansavulle lisää lapsen sairastuvuutta. Kun naisten elintavat yleisesti ovat aiempaa terveellisempiä, tupakoinnista on tullut merkittävin ennenaikaisen kuoleman riskitekijä myös naisilla.

Tupakoinnin motivaatio voi olla erilainen naisilla ja miehillä. Naiset tupakoivat miehiä enemmän emotionaalisissa, tunneperäisissä tilanteissa. Tupakoivat naiset kärsivät useammin masennuksesta kuin tupakoimattomat ja vähän koulutetut naiset tupakoivat koulutetumpia useammin.

Vähemmän tupakoivat naiset tupakoivat erityisesti kotona ollessaan. Työpaikoilla, joissa ei ole mahdollisuutta itse säädellä työtahtiaan, kuten myyjän tai sairaanhoitajan ammateissa, tupakointi tarjoaa jonkinlaisen mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työstä.

Raskaana olevista naisista Suomessa tupakoi keskimäärin 15 %. Ongelma keskittyy nuoriin äiteihin: alle 19-vuotiaista raskaana olevista 37 % tupakoi ja 20-24 -vuotiaista vastaavasti 23 %. Koulutuserot näkyvät erityisen selvästi raskauden aikaisessa tupakoinnissa: joka neljäs vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä tupakoi.

Tupakkateollisuus markkinoi ja on markkinoinut tupakkaa osana naisen vapautumista ja mahdollisuutena täyttää yhteiskunnan asettamat roolit. Suomi siirtyi 1970-luvun lopulla vaiheeseen, jossa miesten tupakointi ja tupakkakuolleisuus laski ja samaan aikaa naisten, erityisesti nuorten naisten tupakointi lisääntyi.  Naiset polttavat kuitenkin keskimäärin vähemmän kuin miehet ja satunnaistupakointi on naisilla tavallisempaa.

Tupakoivan naisen riski sairastua tupakasta on samankaltainen miesten kanssa. Tosin naishormoni suojaa naisia sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilta keski-ikään saakka. Tupakointi pienentää naishormonin määrää. Tupakoinnin yleisyyden muutosten vaikutukset syöpäsairastuvuuteen ja kuolleisuuteen alkavat näkyä 10-15 vuoden viiveellä. Keuhkoahtaumatauti, jota ennen pidettiin miesten tautina, yleistyy nopeasti naisilla.

Tupakoinnin yleistymisen ja tupakkakuolleisuuden välillä on 20-25 vuoden viive. Iso-Britanniassa on arvioitu naisten tupakkakuolleisuutta eri tautiryhmittäin: 12 % naisten infarkteista ja 9 % aivoinfarkteista liittyy tupakointiin. Raskauden ja imetyksen ajaksi useat naiset lopettavat tupakoinnin.